Column: He aupuni hoʻokamani: no ka lehulehu na ka lehulehu

Synopsis: “For the people, by the people,” that is the hypocrisy of democracy. This idea is not an easy one to swallow for the many whose trust in democracy is implicit.

Aloha æäina mai käkou. I ka nïnau æia æana aku o ke aloha æäina kaulana æo Kawaipuna Prejean i kona manaæo no ia mea he aupuni na ka lehulehu, pane maila æo ia ala, æo ia ka “hypocrisy of democracy”.

No ke keiki Hawaiæi e kula æia nei a e puni nei hoæi i nä moæolelo hoæopunipuni o Maleka, he püæiwa hoæi kau ka lohe æana i ia æölelo. Kainö a he aupuni pono æo Maleka. Eia kä, ua æapakau æino æo ia i nä æäina o ka poæe æöiwi, a ua luku nui æia mai hoæi ua poæe æöiwi nei a æane halapohe, a eia ka mea æäpiki, ua küpale æia ka pono o ia hana ma ke aæo æana ma loko o nä kula, æo ia hoæi, he mau hana ia e pono ai ke kükulu æana i aupuni no ka lehulehu na ka lehulehu. æO ia mau hoæokamani nö a hiki i këia wä.

I loko nö naæe o nä hana hewa i æike æia i loko o ka moæolelo o ia aupuni no ka lehulehu na ka lehulehu, æo ia hoæi, æo ka hoæokauä æana i nä hoa kanaka päæele, ka hoæopaæa æana i ka poæe Kepanï i loko o nä pä uea kalakala, a me ka æauæa æana i nä wähine a me nä päæele æaæole e koho päloka, eia nö ua aupuni nei ke kaena nei i ka hoæoponopono æia o ia mau hewa, me he mea lä ua pau loa akula a eia nö ke kaulike nei nä mea a pau. Kähähä! Ua mau nö ka æehaæeha o ka poæe i hoæokauä æia ko läkou mau küpuna. Pëia nö paha ka poæe Kepanï e hoæomanaæo nei i ka hana æino æia o ko läkou mau æohana æoiai kekahi poæe æohana e kaua ana ma ka æaoæao o Maleka. A æo ia mau nö ka pilikia o kekahi poæe päæele ma ke koho päloka æana i këia lä.

Pehea lä ka nui o ka hana æino, na ua moæolelo nei e kaena mau aku naæe i ke aupuni æo æAmelika he aupuni pono ia, a he aupuni hoæi no ka lehulehu na ka lehulehu. A e lilo hoæi ia kaena æana i mea e nä ai ka naæau hoæomaloka o ka poæe küæëæë i ia hana. Hele a no ka laæa loa o këia æano aupuni, he kohu hehi kapu ka hoæohalahala æana aku, a he hana aloha æole ia i ke aupuni. æO ua aloha aupuni nei ka mea e nalo ai nä hana æino e lawelawe æia ana. æO ke käohi æölelo, æo ke küæëæë kaulike, æo ka hulikua æia o nä pono æöiwi, he mau hana ia e lawelawe æia nei na ka lehulehu no ka lehulehu. Ähea e æike æia ai ke æano hoæokamani o ia æano aupuni? Ua hala nö paha i ka æike æole æia e ka hoæomakapö.

æO ia æano hoæomakapö æana nö paha ke kumu e kü mai ai nä moho kohu æole i ka moku. æO ka ikaika o ka æaoæao kemokalaka ma Hawaiæi nei, hele a kalaæihi ka lani, a ua maopopo, æeä, æo ia nö ka mea e küpilikiæi ai ko ka honua. æAæole ia lani he lani Hawaiæi, eia naæe, aia iä ia ka mana hoæoholo no ka hoæolilo kälä, a æumeæume æia mai ai ka poæe hoæopili mea æai me ka mäkilo paha i nähi hakina mea æai a ke aupuni. He æänunu a he æapakeæe aæe nö a höæea mai. æEhia mea aloha o ka æilihune a me ka æaeæa haukaæe? He hoa kanaka nö ia. A pehea hoæi nä kamaliæi e küoæe pöloli aku nei i ke kula e hoæonaæauao æia ai i loko nö o ke kalaæihi o ka wela, a i loko hoæi o ka æölelo a ke käæihi? E æikea ke külana æino o ko käkou mau hoa kanaka!


E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:

>> kwong@hawaii.edu

>> rsolis@hawaii.edu

a i ‘ole ia, ma ke kelepona:

>> 956-2627 (Laiana)

>> 956-2627 (Kekeha)

This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.


***

Note from WSOE.Org : This content has been auto-generated from a syndicated feed.